Kuntoradalla voi eksyä

Jep! Näin on! Vaikka olisi kuinka merkityt reitit sun muut, niin kyllä suuntavaistonsa voi menettää siitä huolimatta. Jos päättää lyhennellä oman mielensä mukaan reittejä... Poikkesin jopa itse radalta mettään kun ajattelin oikaista kun alkoi turhauttaa! No, en varsinaisesti eksynyt, mutta meni koko lenkki läskiksi joka tapauksessa, kun aloin haahuilla missä sattuu.
Meni kyllä jo siinä vaiheessa, kun en löytänyt niitä hemmetin pitkiä portaita, joita olisin halunnut ravata edes takaisin. Oikein kunnolla rääkätä persettä ja reisiä. Mutta ei. En jaksanut (kehdannut..) käyttää aikaani sitten siihen etsimiseen, kun en halunnut näyttää miltään turistilta, koska olen käynyt tuolla kuntoradalla ennenkin, mutta en ole tutkinut sitä sen tarkemmin sitten. Tiesin missä siellä on sotilasesterata, koska koulusta oon ollu paikalla. Muuta en sitten tiennyt. Ei sitä nyt tietämättömältä voi näyttää!

 No, jos jotain positiivista pitää nyt riuhtaasta, niin lenkkipolut on pidetty oikein hyvässä kunnossa. Ja se sotilasesterata on aina käymisen arvoinen, vaikka en läheskään kaikista esteistä selviydy... Voisin siitä sitten joskus myöhemmin kirjoitella, meinaan että käyn siellä varmasti tässä jossain kohtaa uudestaan...

Arvatkaas muuten mitä? Ne portaat löyty heti, kun olin lähdössä pois paikalta... Ou, goodi! Prkle... No, en näyttäny turistilta ja silti se löyty!

Naaman vääntöä

Eilinen salilla käynti muistutti lähinnä juurikin sitä: naaman vääntelyä, ei niinkään raudan vääntämistä. Yritin sitä kuitenkin vähentää pikkuisen yhä vain lisääntyneen yleisöni takia. No, yleisö ja yleisö, mutta muorit ja vaarit ovat aina erityisen kiinnostuneita seuraamaan muiden tekemisiä. Vanhuksilla alkoi siinä jonkun ajan päästä ohjattu tunti ja onneksi kerkesin alta pois. Ties vaikka olisin joutunut tekemään jumppaa niiden seurana! Ei muoreissa ja vaareissa mitään vikaa ole, ihanan leppoisia ovat yleensä, mutta se "reeni" mitä he tekivät ei näyttänyt erityisen hiostavalta. Näytti lähinnä helikopterin leikkimiseltä! :D

Palatakseni siihen kyttäämiseen. En omasta mielestäni tehnyt mitään erikoisen raskasta reeniä, vaikka hiki virtasi kuin sumopainijalla saunassa. Käsireenin tein plus siihen keskivartalo. Tein juuri sellaisen kuin jaksan juuri mennä neljä kierrosta. Painot olivat höyhensarjalaisen, mutta silti multa yksi erittäin urheilullisen näköinen paappa kysyi: "Paljonko penkistä nousee?". TÄH!? Kuvitteliko hän tosissaan, että oon joku huippu kunnossa oleva bodarin alku? Ehei, naureskelin paapalle. "En ole edes testannut" ja hymyilin nätisti. Mutta ei jumankauta... Minä, siinä kunnossa, että voisin tehdä penkkiä tosissani? In your dreams! :D Mutta onhan se mukava, että ollaan kiinnostuneita toisen treenaamisesta.

Kehuivat muuten vielä mun vatsojen olevan kunnossa, kun tein viimeiset lankut. Eikä ole! Mä vaan ihan periaatteesta pysyin sen viimeisen puoli minuuttia, kun just oli kysytty penkkituloksia. Etten vaan näytä lusmulta! Ja voi ristus, kun vatsoihin otti kipiää! En uskaltanut hengittää kun pelkäsin, että lysähdän samantien. Jälleen näitä periaate kysymyksiä. Kun on kerran aloitettu, niin täysillä loppuun asti. Varsinkin, kun on yleisöä! Sen verran sitä kilpailuhenkisyyttä on meikälle jäänyt...

Niin ja tässä tosiaan se reeni:

alkulämmittely 5 min soutua

4 kierrosta:

• hauiskääntö ja punnerrus ylös 10+10x 6kg painoilla
• ojentajat 10kg levy 15x
• talja taakse leveällä otteella 30 kg 15x
• rintalihakset 6kg käsipaino 15x
• talja vastaotteella eteen 30 kg
• lankku 30 sek.
• kyljet 8kg 20+20x
• sekalaisia istumaannousuja ja lantion nostoja

Tämä käsitreeni aina pikkuisen arveluttaa mua, kun haluan kyllä kunnon lihakset käsiin, mutta en sellaisia hervottomia! Siis sellaisia mitä kuulantyöntäjillä ja fitness -urheilijoilla on. Toisaalta ihailen niitä suunnattomasti, mutta itse olen niin vankkarakenteinen luonnostaan enkä haluaisi näyttää kaapilta... Vai kuinka paljon treeniä pitää tehdä sellainen, joka ei tosissaan treenaa jotain lajia varten, että lihakset alkaa edes näkyä?

Totaalinen persejumi

Se tapahtui mitä odotinkin... Kaikki jalkojen lihakset ihan jumissa, vaikka kuinka yritin venytellä Sinkkuelämän seurassa. Ei auttanut. Ja mä olisin odottanut, että reidet olis erittäin vahvasti sängystä nousemista vastaan, mutta ei. Persusta lihakset ne vasta vastaan haro! Nyt vois sanoa, että on ollut lihakset niin kipeinä, ettei p*skalle ole taipunut! :D
Mutta joku siinä totaalisessa lihasjumissa on niin (sadistisen) mahtavaa... Mitä enemmän on lihakset kipeinä, sitä paremmin tietää, että jotain on tehnyt ja kunnolla! Tai ei välttämättä kunnolla, mutta ainakin jotain on tehnyt. Sitä on sitten mukava valitella muille, että "voi kun mun lihakset on kipiänä...". Sitten kysytään, että mitä sä sitten oot tehny. Heti tuon kysymyksen jälkeen katoaa kipu ja voi alkaa piiloylpeänä selittämään, mitä kaikkea siellä salilla on tehty. :) Ja nimen omaan piiloylpeänä, menee muuten liikaa oman kehun puolelle ja se haisee...

Meikän lounas-välipala-mikä-lie.

Meinasin jättää tänään suunnittelemani juoksulenkin väliin lihasjumin takia, mutta enpä jättäny! Eikö sitä sanota, että sillä se lähtee, millä se on tullutkin? No, ihan mennyt niin, mutta sinne päin. En tosin juossut koko sitä matkaa mitä suunnitelin. Olis varmaan ollut turhan pitkä, joten palauttelin sitten vipan kaks kilsaa kävellen. Kai sekin riitti. :)

Nyt sitten vielä päivän lopuksi sitä parasta urheilua... Nimittäin penkkiurheilua!! Jääkiekkoa! Mutta ilman Mertarantaa... Vääryyyss!! Mutta Jääkiekkoa! Ainut urheilulaji, jota katson teeveestä. Ja sitäkin vain MM-kisojen aikaan. Osaan tietenkin pelata täältä katsomosta aina paremmin kuin ne pelaajat itse. ;)

Uusi kahvakuula

Ennen sitä kahvakuulaa pitää nyt sitten hehkuttaa, että pääsin vihdoin sinne salille! En eilen, mutta sitten tänään. :) Tein kunnon jalka/keskivartalo treenin (eli huomenna on sitten jumissa niin etten sängystä ylös pääse...), joka meni suurin piirtein näin:

4 kierrosta:

• askelkyykky 10x+10x
• askelkyykky taakse smith-laitteessa 10x+10x
• eteentaivutus (tehokas persustalle) 10x+10x
• reisipenkki 15x
• pohkeet 20x
• lankku
• kyljet 20x+20x

Ja sitten eilen lähdin pyörällä mettän laidalle ja lähdin mettäpolkuja pitkin juoksemaan. Ihan mukava juosta välillä jossain muualla kuin asfaltilla kaikkien töllättävänä. Mikä siinä on, että aina pitää kattoa pitkään päälle, kun joku sattuu olemaan lenkillä, hä?

Mutta juoksusta sitten myöhemmin, nyt se kahvakuula. Vihdoin mä löysin sen kasi kilosen ja sekin löyty Anttilasta! Ei ollut missään urheiluliikkeessä, joissa kävin kyselemässä. Kummaa touhua... Tai oli niissä, mutta oli ensin kolmen kilon, joka on ihan liian pieni ja sitten seuraava olikin 12 kiloonen... Ei ihan haba riitä, vaikka sen rippeitä onkin jäljellä. :D

Ystäväni ovat saaneet mut innostumaan tästä lajista. Jos sitä lajiksi voi sanoa... Mutta nyt sitten vain toivotaan, ettei innostus lopahda kuin lehmän häntä niin kuin mulle yleensä käy. Mutta nyt ei! Aika varmasti... :) Ehkä ei sen takia, kun meillä ei täällä pikkukylässä ole niin laajaa tarjontaa tunneista ja sitten ne on aina väärään aikaan. Sellaseen väärään aikaan, että oon joko töissä tai sitten muuten vain liikenteessä. Mulle on sen takia helpompaa, että voin harrastaa just silloon kun mulle passaa. Vaikka sitten siinä telkkarin ääres!

Se siitä salista...

No huhhu, että oli "aloituspuhe" tiukka! Mutta siinä tuli ainakin tiiviissä paketissa ainakin jotenkin selville se mitä haen tältä operaatiolta. Ainakin toivottavasti. :)

Mutta mutta, mitäs tänään oli ohjelmassa? No salilla käynti olisi ollut, MUTTA.... Sattuipa sopivasti, että juuri tänä sateisena päivänä jolloin todellakin olisi huvittanut mennä nostelemaan painoja onkin meidän pikkukylän urheiluhallissa paappojen ja mummojen bokkia SM-turnaus, eikä turnauksien aikana sali ole sitten auki! Prkle, mä manasin... Painelin sitten kaupan kautta kämpille ja mietin mitä sitä voisi sitten tehdä sen salin sijaan. Rupesin sitten tekemään jotain Fit -lehden lihaskuntoliikkeitä. Ja kyllä puuskututti! Yleensä tuntuu, ettei tuollaiset ole mistään kotoisin, mutta tämä ainakin toimi! No, huonon (lihas)kuntoni takia en jaksanut sarjaa loppuun asti ja päätin lähteä palauttavalle juoksulenkille tihkusateesta huolimatta. Kumman paljon ihmiset vain tölläsivät päälle, kun siinä kelissä juoksentelin. Oikeasti tykkään juosta pikkusateessa, eihän se mitään haittaa!
Mutta en päässy salille! Ketuttaa, varsinkin kun olin oikein kunnolla psyykannut itteni siihen... Eihän sille mitään voi, eikä se muuten ketuttaisi, mutta kun se psyykkaus... Hemmetti. Hyvin alko! No, huommenna uusiks!

P.S. Meinaan muutes sitte laittaa tuon bannerin paljon fiksumman näköiseksi, eihän tuota kukaan kattele kauaa, en ainakaan minä. Niin ja tulee niitä kuvia sitten muutenkin.